Huomenta!
Kaadan aamukahvin kuppiin.
Katselen unisin silmin höyryn leikkiä ja odotan ... kaipaan.
Puhelin lepää pöydän kulmalla. Hiljaa!
Yritän niellä väkisin juustoleivän palaa,
se vain tuntuu tarttuvan kurkkuun.
Missä on se entinen ruokahalu?
Vieläkin hiljaa!
Olisi jo kiire, mutta aika tuntuu pysähtyneen.
Ajatus ei kulje, tyhjyys vain humisee.
!!! Onhan siinä virta päällä? Eihän se ole äänettömällä?
Hörppään väkinäisesti loput haalenneesta kahvista.
Tammikuu ja räntäsade! EVVK!
Laitan puhelimen taskuun ja nostan kauluksen pystyyn!
Sitä huomenta ei tullut tänäänkään!
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)